TALA MER – KESKUSTELUILTA Home- ja sisäilmaongelmat rakentamisessa

​Pidimme 4.2. toimistollamme meitä pidempään huolestuttaneesta aiheesta keskusteluillan, johon saapui yhteensä parikymmentä kiinnostunutta eri aloilta. Kiitos kaikille osallistuneille! Ilta oli ansiostanne huippukiinnostava ja monipuolinen ja avasi taas uusia näkökulmia tärkeään aiheeseen.

1. KESKUSTELTUA

• energiatehokkuus vs. materiaalitehokkuus (resurssiviisaus)

• elinkaari vs. käytön energiatehokkuus

• detaljiviisaus, esim. puurakennusten tippanokat

• lainsäädännön tulisi olla eri massiivirakenteille ja monikerrosrakenteille

• monikerrosrakenteet energiatehokkaampia vain laskennallisesti; tulisi huomioida myös todellinen kulutus

• mineraalivilla / monikerrosrakenne homehtuu vääjäämättä -> lääke massiivirakenteet (hirsi, kivi, CLT, kennotiiliharkko) + ilmatiivis sisäpuoli

• huokoisten eristemateriaalien ongelma konkretisoituu pohjoisessa, jossa suuret lämpötilaerot

• CLT:kin (vaikka sisältää uretaaniliimaa) parempi kuin monikerrosrakenne (julkisista rakennuksista hirttä koskevat helpotukset poistumassa, asuinrakennuksissa helpotus tulossa myös muille massiivipuurakenteille?)

• energiamääräykset eivät myöskään huomioi erityisesti korkeissa rakennuksissa korostuvia pystysuuntaisia lämpötilaeroja julkisivun eristetilassa – vaikka sisäpinta on tiivis, voi julkisivu homehtua ja hometta siirtyä vuotokohdista sisäilmaan (herkistyneille aiheutuu haittaa myös ikkunoita avattaessa tai rakennusta lähestyttäessä)

• homehtumisen kannalta umpisoluiset eristeet parempia kuin huokoiset, mineraalivillan vaihtaminen kovaan eristemateriaaliin (esim. EPS) saattaa helpottaa sisäilmaongelmaa

• hengittävyys = kastuvuus = hygroskooppisuus = ”kuivumiskyky” (ei höyryn/ilmanläpäisevyys), mineraalivillat (kivi- ja lasivilla) eivät siirrä, sido tai luovuta kosteutta, toisin kuin esim. pellava- ja puukuitueriste

• hengittävällä seinärakenteella (massiivipuu, massiivi- tai kennotiiliseinä, savi-olkiseinä tai puurankaseinä, jossa on hengittävä eriste) voi rakentaa terveitä taloja

• nykymääräyksillä rankaseinäisissä taloissa ongelmana on, että rakenteesta on tehtävä niin paksu, että sisältä vuotava lämpö ei jaksa kuivata rakenteita

• massiivipuurakenteidenkin ulkopintaan lisätään eristeitä U–arvovaatimusten takia, mutta niissä on sama juttu: eristeet jäävät liian kylmiksi ja homehtuvat – ajatellaan, ettei home haittaa, kunhan se ei pääse sisään

• täydellisen tiiveyden vaatimus mahdoton: maailma on epätäydellinen, mutta määräykset tehty täydelliseen maailmaan

• rakenteen tulisi olla ulkopuolelta ilmatiivis ja vedenpitävä

• kun käytetään luonnollisia materiaaleja, vaikeus on pitää rakennus ilmatiiviinä, mutta niitä käytettäessä kosteustasapainon pitäminen talon sisällä on helpompaa (EcoCocon)

• hienoelektronisissa laitteissa aina liikaa säätömahdollisuuksia ja IV-koneiden säädöt pielessä

• rakentamisen aikainen suojaus on retuperällä, rakenteiden annetaan kastua sateessa, koska suojatelttojen käyttö koetaan liian kalliiksi - vain pakotteet voivat muuttaa asian?

• käyttöhuolto on iso osa energian säästämistä, asukkaan omaa kulutusta ei lasketa

• rahan ja ajan säästäminen rakentajien top prioriteetti

• esim. Tanskassa suositaan osuuskuntatyyppistä pienmuotoista rakentamista: kun ihminen tekee itselleen, tekee parempaa ja huoltaa paremmin

• energiamääräyksissä tulisi ottaa huomioon myös talon koko (EU-direktiivin mukaan alle 50 hyöty-m2:n rakennuksissa ei tarvitse huomioida määräyksiä, Suomessa nyt lämmitetty nettoala, mutta ollaan muuttamassa k-m2:ksi – johtaa helposti kikkailuun eikä perustu kestävään rakentamiseen)

• teollisuuden lobbaus on vaikuttanut vahvasti määräyksiin (myös CLT-helpotus tullut luultavasti tätä kautta)

• asuntojen tarjontaa pidetään pienempänä kuin kysyntää pääkaupunkiseudulla, jolloin laadulla ei väliä eikä vaihtoehtoja tarvitse tarjota

• rakennusliikkeet + rakennusteollisuus = "monopoli" lobbauskoneisto paineita ruohonjuuritasolta... kuluttajan valta näyttää onneksi olevan nousemassa

1. MITÄ TULISI TEHDÄ?

2. Energialainsäädäntöön saatava helpotuksia U-arvoille, kun tehdään massiivirakenteilla (direktiivi antaa mahdollisuuden + yksiaineinen rakenne jo itsessään ”lämmönottolaite”, mitä ei oteta huomioon, koska ei osata laskea)

3. Lämpöhäviön tasauslaskelma pois, ei toimi

4. Materiaaleille tuoteselostepakko

5. Rakennustyön aikainen rakennuksen ja rakennustarvikkeiden suojaaminen kosteudelta –suojauspakko

6. Kipsilevyt, mineraalivillat, höyrynsulut, kaikki haitallisia aineita sisältävät aineet kiellettävä, jolloin rakennusmateriaaleja voi myös kierrättää

7. Asunnon energiankäyttö: energiaa tulisi myös mitata, ei vain laskea (Ihmisten toimiminen / energian säästäminen jokapäiväisessä elämässä)

8. Lainsäädännön muuttaminen siten, että ilmanvaihdon voi toteuttaa asuntokohtaisesti ottamalla ja poistamalla ilmaa koneellisesti samasta kohdasta julkisivua (kielto lisää pystykuiluja ja vähentää käyttökuutioita)

9. Energiankulutuslaskelmissa tulisi huomioida, minkä verran energiaa kuluu materiaalien tekemiseen ja sen käsittelyyn jätteenä

10. Takuuaika = Rakennuksen elinkaari – auttaa kuluttajia ymmärtämään rakennuksen arvoa

Katso myös Pentti Murolen blogikirjoitus aiheesta: http://penttimurole.blogspot.fi/2016/02/energiaa-hometta-ja-epatietoisuutta.html