Kuusijärven palvelurakennukset
Vantaan Kuusijärven rannalle on suunniteltu uudet savusaunat ja palvelurakennukset. Arkkitehtuurista vastasivat Mer Arkkitehdit ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli. Suunnittelu alkoi vuonna 2023, työmaa käynnistyi loppukesällä 2024 ja uudet rakennukset valmistuivat kesällä 2025.
Projekti kattaa kahden savusaunan sekä pukuhuonerakennuksen kokonaisuuden, joka sijoittuu rinteeseen aivan Kuusijärven rantaan. Lisäksi valmistui myös infokatosrakennus, johon liittyy yleisö-wc sekä huoltotilat.
Kuusijärvi on ainutlaatuinen ulkoiluympäristö ja harvinainen järvikohde Vantaalla, portti Sipoonkorven kansallispuistoon ja suosittu saunomis- ja uimapaikka. Luonnonsuojelustatuksen purkamisen jälkeen 1960-luvulla aluetta on määrätietoisesti kehitetty virkistyskäyttöön. Kuusijärven pohjoispuolelle on vuosien varrella rakennettu useita saunoja, joista osa on hirsirakenteisia savusaunoja. Saunat ovat vilkkaassa käytössä kaikkina vuodenaikoina, ja kasvava kävijämäärä on lisännyt tarvetta uusille tiloille. Monet turistit tulevat tutustumaan suomalaiseen saunakulttuuriin, ja erityisesti perinteinen savusauna herättää uteliaisuutta. Uudet rakennukset laajentavat alueen käyttömahdollisuuksia ja jatkavat vanhojen savusaunojen perinnettä, maisemaan ja kokonaisuuteen sitoutuen.
Kestävyys, kauneus ja laatu olivat suunnittelun keskiössä. Uudet rakennukset kunnioittavat alueen olemassa olevaa rakennuskantaa ja ympäröivää luontoa. Tummat sävyt sulautuvat maisemaan, ja moderni puuarkkitehtuuri yhdistyy perinteisiin materiaaleihin kuten hirteen ja viherkattoihin. Sisä- ja ulkotilojen materiaalit luovat yhtenäisen ilmeen, ja esteettömyys on huomioitu suunnittelussa.
Pysäköintialueelta saavuttaessa kävijä kohtaa ensimmäisenä infokatoksen, jonka korkea, tervattu kattomuoto johdattaa kulkijan kohti alueen muita rakennuksia ja kansallispuiston reittien alkua. Rakennus toimii porttina sekä sauna-alueelle että kansallispuistoon. Rakennuksessa sijaitsevat julkiset wc-tilat, joihin kuljetaan ulkotilassa katetun käytävän kautta. Niittykatto sitoo rakennuksen ympäröivään metsään ja viivyttää hulevesiä. Puurakenteinen rakennus on ulkoa mustaksi keittomaalattu ja patinoituvat materiaalit jatkuvat myös sisätiloissa. Arkkitehtuuriltaan infokatos sointuu yhteen uusien saunarakennusten kanssa ja antaa esimakua siitä, mitä alueella on luvassa.
Uusien saunarakennusten alueella kaavassa alunperin olleen kahden rakennuksen sijasta, tilajako on ratkaistu kolmena rakennuksena siten, että sekä pesu- ja pukuhuonetilat ja molemmat saunat ovat eritelty omiksi rakennuksikseen. Näin rakennusmassojen istuttaminen maastoon oli joustavampaa, niiden väliin muodostuu luontevia terasseja ja rakennukset on saatu paloteknisesti erotettua toisistaan.
Saunakokemus alkaa Kaarnaksi nimetystä pukuhuonerakennuksesta, jonne saavutaan loivaa luiskaa pitkin tumman julkisivun vierestä. Pitkien räystäiden alla kulkeva reitti ohjaa kävijän rauhoittumaan. Massiivirakenteinen kennotiiliharkosta muurattu rakennus on kokonaan märkätilaa. Julkisivun lomalaudoitus jatkuu ikkunoiden yli tarjoten yksityisyyttä ulkoilureitin varrella. Ulospäin avautuvat vain eteistilat, joiden lämpimän sävyinen mäntypuuverhous viestii sisäänkäynnistä. Puusepäntyönä tehdyt ovet ja ikkunat tuovat rakennukseen hienovaraisia yksityiskohtia ja suomalaista käsityön jälkeä.
Savusaunat Havu ja Pihka on rakennettu hirrestä ja verhottu hiilletyllä lautaverhouksella, joka antaa syvän julkisivupinnalle syvän mustan sävyn – kuten löylyhuoneidenkin pinnat ajan myötä saavat. Niittykatot rönsyilevät yli räystäiden, ja sisäänkäyntejä korostavat paljaat hirsipinnat. Molemmilla saunoilla on omaleimainen sijaintinsa ja tunnelmansa: alempana sijaitseva esteetön Havu tarjoaa pehmeämmät löylyt, kun taas ylemmän rinteen Pihkan suurempi kiuas tuottaa voimakkaammat löylyt. Kiukaita lämmitetään ulkopuolelta erillisistä lämmitystiloista, joissa myös on tilaa suurelle määrälle polttopuita. Saunojen sisätiloista avautuu kaunis järvimaisema, luoden intiimin ja kodikkaan tunnelman.
Saunarakennusten arkkitehtoninen konsepti perustuu tunnelmalliseen siirtymien sarjaan. Pukuhuone- ja peseytymistilat muodostavat oman rakennuksensa, ja saunat sijaitsevat erillään, maastoon istutettujen vilvoitteluterassien varrella, joilta polut johtavat uimarantaan ja takaisin. Näin syntyy saunomisen kiertokulku, joka rytmittää käyntiä ja monipuolistaa kokemusta– siirtymisestä eri tiloihin, lämpimästä kylmään, pimeästä valoon, tulee osa elämyksen ydintä. Paikan hengen toivotaan välittävän rauhaa ja läsnäoloa – sellaista, joka jää mieleen.
Yhteensä n. 630 m²
Kuninkaanmäki, Vantaa
Valmistunut 2025
Yhteistyössä Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli
Työryhmä:
Mer Arkkitehdit: Julia Hertell, Kaisa Riippi ja Felipe Diaz
Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli: Minna Lukander, Jenni Hölttä
Valokuvat: Kalle Kouhia ensimmäinen kuva ja loput,
kaksi seuraavaa kuvaa alapuolella Marc Goodwin
